Miksi rauhanaate on niin vaarallinen?

Nykyään kun joku ilmaisee mielipiteensä rauhanaatteen puolesta voi olla varma, että vasta reaktiona on huutomyrsky. Paras tapa varmistaa tämä huutomyrsky on se, että kertoo kannattavansa toimia ko. aatteen puolesta nimenomaan Suomessa esimerkiksi kieltäytymällä armeijasta. Lisäksi vastareaktiot perustuu lähes aina tunnetasolle ja koostuvat käytännössä aina vain muutamasta pääargumentista.

Ensimmäisiä asioita, joista aletaan kyselemään, on se, että etkö ole valmis kuolemaan sen ja sen asian puolesta. Itseäni ihmetyttää tämä kysymyksen asettelu suuresti, sillä varmaankin suurimmalta osalta ihmisistä saattaa löytyä asia, jonka puolesta kuolla. Mielestäni tähdellisempi kysymys olisi: ”Minkä asian puolesta olet valmis tappamaan toisia ihmisiä?”.

Sitten kysellään, että etkö ole valmis puolustamaan vaimoasi, äitiäsi, siskoasi, tai edes lapsiasi. Kysymys on ensinnäkin vanhoja sukupuolirooleja korostava ja antaa kuvan etteikö nainen olisi kykenevä puolustamaan tarvittaessa itse itseään, vaan vaatii siihen aina miehen. Toinen asia, joka tekee tästä kysymyksestä täysin järjettömän on se, että, jos jokin asia siviileitä uhkaa tämän päivän sodankäynnissä, niin asiaan ei vaikuta tippaakaan onko rintamalla sotilaita vai ei. Sillä ainoa todellinen uhka, joka kohdistuu siviileihin on pommit. Joten eikö silloin, jos haluaa suojella nimenomaan läheisiään, pitäisi antaa vihollisen tulle suoraan ilman vastarintaa, jolloin heillä ei ole mitään syytä osoittaa aggressiota?

Mutta sitten peliin vedetään sotaveteraanit. Tämän päivän Suomessa heillä voi perustella mitä vaan armeijaan ja sotaan myönteistä. Usein puhutaan heidän taistelleen sen puolesta, että jokainen voi olla sitä mieltä asioista kuin on, joten eikä he taistellut tuolloin myös pasifistisenaatten puolesta? Samalla kun heidän sankari tekojaan ylistetään kilpaa, ei kukaan edes yritä keskustella heidän traumoistaan ja antaa näin tilaisuutta purkaa sydäntään. Se ei nyt kuitenkaan ole sattumaa, että niin monesta veteraanista tuli sodan myötä pasifisti.

Ainiin onhan vielä oikeutetut sodat. Kukapa ei olisi iloinen siitä, että natsit kukistettiin? Omasta mielestä nämä oikeutetut sodat syntyvät vasta silloin kun asioihin ei ole puututtu ajoissa. Toinen syy oikeutetulle sodalle on se, että häikäilemättömän omanedun tavoittelun myötä syntyy joko vastareaktio, kuten natsit olivat, tai sitten jokin ryhmittymä, jota ollaan tuettu omia tarkoitusperiä varten, alkaa kasvaa liian voimakkaaksi esimerkiksi ISIS.

Kaiken tämän keskellä ei pysähdytä pohtimaan mitä on sota ja mistä se syntyy. Perinteinen propaganda toimii siten, että annetaan kuva kahdesta kansasta sotimassa keskenään. Niin valitettavasti kansat eli ihmiset sinne sotaan joutuvat päinvastoin kuin ne, jotka siihen sotaan ovat syylliset, sillä sota on aina kahden eliitin välinen. Surullista on myös se, että vielä 2010-luvulla ajatellaan rintamasta jonkinlaisen kunniankenttänä, vaikka siellä ei olekaan mitään kunniallista, vaan kaikki yrittävät vain pysyä hengissä keinoja kaihtamatta ja oman ihmisyyden unohtaen.

Kaiken tämän jälkeen herää vain yksi kysymys: ”Miksi rauhanaate on niin vaarallinen?”. Luulisi lähes kaikkien ihmisten haluavan elää rauhan vallitsemassa yhteiskunnassa mutta kun vaatii toimia sen puolesta, niin yhtäkkiä onkin isänmaanpetturi tai muuten vaan huono ihminen. Tuntuisi täysin mahdottomalta esimerkiksi sellainen asia, että joku nykyeduskunnasta ehdottaisi, että asehankintojen sijasta laitetaan rahaa rauhantyöhön tai tehtäisiin aseista kieltäytymisestä helpompaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s